Kun puhutaan amerikanraudoista, tai jenkkiautoista, monet tarkoittavat niillä 1970 – luvun ja 1980 – luvun amerikkalaisia muskeliautoja. Ne olivat ihmisten elintason nousun ja vapauden symboleja. Juuri noihin aikoihin Yhdysvaltojen talouskasvu oli huikeaa ja amerikkalaiset autovalmistajat elivät kulta-aikaansa. Jokainen halusi omaan pihaansa joko Chevroletin, Dodgen, Cadillacin tai Fordin. Öljy oli halpaa, joten valmistajien ei tarvinnut kiinnittää huomiota auton polttoaineen kulutukseen, ja muutoinkin ympäristöasioista, ei oltu tietoisia tuohon aikaan. Niinpä monissa tuon aikakauden autoissa onkin valtavan kokoinen moottori, verrattuna nykyisiin auton moottoreihin. Monet autot suunniteltiin muutoinkin vasten nykyisiä standardeja, sillä monet autot olivat vain kaksiovisia, eikä takapenkkiä ollut tehty käytettäväksi pitkiä matkoja varten.
1970 – luvun ja 1980 – luvun autoissa yleinen moottorin koko oli noin 5 litran luokkaa. Nykyisten autojen moottoreissa energiatehokkuus on erittäin tärkeässä roolissa, ja nykyisin tyypillinen moottorin iskutilavuus onkin noin 1 ja 2 litran välillä. Vanhoissa jenkkiautoissa oli myös tyypillisesti todella paljon tehoa, joten ne olivat monen mielestä hyvin miellyttäviä ajaa. Myös äänimaailma on ihan toista luokkaa 5 litran moottorissa verrattuna vaikkapa 2 litran moottoriin. Siinä missä pienempi moottori hurisee tasaisella äänellä, 5 litran moottori murisee ja ärjyy. Tämä miellytti ja miellyttää monia autoilijoita ja autoharrastajia, moni halusi tuntea auton voiman. Vanhoissa amerikkalaisissa autoissa saattoi olla hyvinkin 300 tai 400 hevosvoimaa, kun nykyisten perusautojen hevosvoimien määrä pyörii hieman yli 100 hevosvoimassa.
Monissa maissa nykyinen autoverotus perustuu auton tehoon sekä moottorin tilavuuteen. Mitä suurempi moottori ja enemmän tehoa, sitä suurempi on myös autovero. Tämä on saanut monet autonvalmistajat rajoittamaan moottorien kokoa ja tehon määrää. Moottoreita on yritetty kehittää entistä energiatehokkaamaaksi, jolloin mahdollisimman pienestä moottorista saadaan mahdollisimman paljon tehoa ulos. Myös öljyn hinta on vaikuttanut moottorin kehitykseen. Vielä 1970- ja 1980 – luvuilla, öljy ja polttoaine oli halpaa, varsinkin Yhdysvalloissa. Tämä sai aikaan edellä kuvatun kehityksen, jossa monet autonvalmistajat oikein kilpailivat siitä, kuka tuo markkinoille suurimman moottorin ja eniten hevosvoimia. Nykyisin polttoaine on kallista, eikä ihmisillä ole varaa maksaa siitä yhtään ylimääräistä. Jos on valittavana kaksi automallia, joista toinen kuluttaa 25 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä ja toinen taas 6 litraa sadalla kilometrillä. Monen valinta kääntyy tässä vaiheessa varmasti vähemmän kuluttavaan automalliin, vaikka molemmat autot olisivat suunnilleen samassa hintaluokassa. Jos joutuu maksamaan sadalta kilometriltä monta kymppiä enemmän kuin toisessa automallissa, on valinta helppo.
Monet pitävätkin amerikkalaisten autonvalmistajien muutoshaluttomuutta syynä Amerikan autoteollisuuden heikompaan aikakauteen. Monet valmistajat tottuivat ajatukseen, että uudet mallit menevät kuluttajille kaupaksi.